Seuraavassa paperissa on kuitattu Martti Muinosen vaimon maksamat verot vuodelta 1794.
Kuitin otsikko: Följande afgifter i Krono utlager tilkommen Mårten Muinoins hustru för 1794 at erlägga.
Pellon maksuista yht. 30 killinkiä Martin vaimo maksaa yhden
kolmasosan eli 10 killinkiä. (Rahayksiköt ja niiden nimitykset
olivat melko mutkikkaita tuohon aikaan mutta oletettavasti esim.
loppusumma on 3 riikintaalaria, 12 killinkiä ja 11 äyriä)
Ikkunalasimaksua (fönsterluft) - .
- . 6 (äyriä).
Paloviina-arrentia -. 21. 8.
Sitten edelleen maksunimikkeitä kuten passevolance -. 22. 2.
extra ordinarie ränta -. 5. -.
domare pengar -. 3. -.
Mårtens hu såsom värdinna i bewillning och medicinal fond -.
22. 1.
det mants pengar lärning och slotts hälp -. 15. 4.
Sonen Påhl med syster erläggan tilsammans 1. 7. 2.
... värdinnan och 2 personer -. 3. 6.
Lisää verokuitteja.
Seuraavissa kuvissa pari aukeamaa Sexman Jacob Muinosen (esi-isäni 5 sukupolvea taaksepäin) verokuittauskirjasta. Kirjaa oli käytetty kahteen tarkoitukseen, vuotuisten verojen kuittina ja nähtävästi Jaakko oli kerännyt kylältä Ukonniemeä myöten isonjaon maanmittarin palkkoja ja käynyt niitä maksamassa, näiden palkkojen kuittaajina olivat Nordwik ja Carl F. Corander.
Ensimmäinen maakirja 1541 Kustaa Vaasan ollessa Ruotsin kuninkaana
Edelliset verokuitit löytyivät piironginlaatikosta mutta veromaakirja vuodelta 1541 on digitoituna netissä, siitä löytyy vanhin kirjallinen merkintä Muinosten maksamista veroista. Esi-isäni Paavo oli osakkaana ns. anekissa Suur-Savon, Visulahden, Vuolingon neljänneskunnan kuudennessa kymmenyskunnassa (Vanhamäessä). Toiset osakkaat olivat Heikki Anttonen ja Hannu Muinonen.
Kun ensikerran katsoo ko. maakirjan sivua ei voi heti noita tietoja siita repäistä mutta asiantuntijoiden avulla aloin vähitellen päästä perille juonesta. Saman anekin osakkaat on merkitty etunimien vasemmalle puolelle vedetyllä kaariviivalla. Muste on varmaan ollut kallista koska kaikki merkinnät on lyhennetty. hen antt = Henrik Anttonen, ha + lenkurat muijno = Hans Muinonen ja p + yläpuolella oleva lenkura = pål muijno = Paavo Muinonen. Kaksi muuta anekkia kuvassa, ylimpänä Ukkonen ja keskellä Marttinen.
Sairilan kartanon voutikunnan tilikirjassa v. 1563-64 oli jo selvemmin merkitty millä tuotteilla talonpojat maksoivat veronsa. Muinosten kohdalla oli: kött, geddor, smör (lihaa, haukia, voita), hauet ilmeisesti kuivattuina ns. kapakalaa.
Edelleen, maakirjasta vuonna 1600 löytyy Lauri Muinosen tietoja. Hänen kylvömääränsä oli 10 pannia eli 5 tynnöriä. Yksi panni oli n. 70 litraa, määrä vaihteli Ruotsin valtakunnassa eri aikoina ja paikoissa jonkin verran. Talossa oli 2 hevosta ja 5 lehmää, loput merkinnät eivät ole minulle vielä auenneet...
Raesade ja rajuilma 16. päivänä kesäkuuta 1748.
Perintötilallinen Lauri Muinonen (Börde bonden Lars Muinonen) anoi kruunulta helpotusta viljaveroon, koska raesade oli lyönyt maahan suurimman osan hänen vuoden sadostaan. Paikallisoikeus antoi asiasta kaksisivuisen lausunnon syyskäräjillä 3. päivänä lokakuuta 1748 allekirjoittajana kihlakunnantuomari Eberhard Sievers.
Asiakirja lähetettiin osoitteella Degerby Lands Contoir, jossa edellisenä vuonna Savon maaherraksi nimitetyn parooni Henrik Jakob Wreden toimenkuvaan kuului vahvistaa allekirjoituksellaan päätökset tällaisissa asioissa. (Degerby silloinen tapulikaupunki tunnetaan nykyisin Loviisan kaupunkina.)
