VUOSISATOJEN VARRELTA

Vanhimmat tiedot Muinosista löytyvät maakirjasta vuodelta 1541, jolloin heitä oli 3 perhekuntaa Mikkelin Vanhamäessä. Kaikkien Muinosten sukujuuret johtavat samaan anekkiin, jossa heitä myöhemmin asui enimmillään viidessä talossa: Pohjoiskangas, Hannola, Muinola, Pekkala ja Anttila. Muinolan mäki, jolla talot sijaisivat on osa jääkauden muodostamaa ns. drumliiniharjua. Vain Muinolassa edelleen asutaan. Talojen nimistä Hannola, Pekkala ja Anttila tunnettiin yleisesti paikkakunnalla, mutta niitä ei ole mainittu virallisissa asiakirjoissa. Nimet johtuvat kunkin talon ensimmäisen isännän etunimestä.

 

Rippikirjan sivu 1726-1735 Kuvassa on osa Mikkelin kirkonkirjan sivua vuosilta 1726-1735. Siinä näkyy nimi Matts Muinoin ikä 40 vuotta (s. 1686). Tavallisesti nimen jälkeisessä sarakkeessa oli henkilön syntymävuosi. Syynä poikkeiuskäytäntöön oli siinä, että tämä oli ensimmäinen merkintä isonvihan jälkeen, joka aiheutti vuosien katkon myös kirkon toimintoihin. Mikkelin kirkkoherrakin joutui pakenemaan venäläisiä Ruotsiin samoin kuin monet Mikkelin kirkonkylän porvareista. Suuren pohjansodan loppuvaihe (Isoviha) kesti lähes 10 vuotta päättyen Uudenkaupungin rauhaan 30. elokuuta 1721. Isoviha (venäläisten miehitysvaihe) oli ankaraa aikaa suomalaisille, sotilaat ottivat pakolla ruokatarpeita ja viljaa maatiloilta. Väestöä vangittiin laajassa mitassa orjatyöhön Venäjälle, erityisesti Pietarin rakennustöihin, arviot henkilömääristä vaihtelevat 10-20 tuhanteen. Venäläisupseerit välittivät vankinsa eteenpäin myymällä heidät orjiksi. Pakko-ottoja tehtiin eniten Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Lisäksi miehiä pakko-otettiin armeijaan noin 2 000. Sotilaista noin 500 miestä pääsi palaamaan ja orjatyöhön viedyistä noin 2000 henkeä, jotkut heistä vasta vuosikymmenten kuluttua.

Lainaan Muinosten sukuohjelmasta muistion Matin kohdalta, osittain samoja asioita kuin tällä sivulla muualla mutta... "Mikkelin vanhimmassa rippikirjassa 1707-11 on Vanhamäessä Påhl Muinosen poika Matts ja hänen vaimonsa Maria Saickoin. Vihittyjen luettelon mukaan on syyskuussa 1706 vihitty Matts Påhlss. Muinonen ja Maria Påhlsdr. Saickoin.
Seuraavan vuosikymmenen (isonvihan aikaa) rippikirjat puuttuvat.

Rippikirjassa 1726-35 Matilla ei ole vaimoa, mutta 4 lasta: Påhl 12 v, Helga 10 v, Maria 8 v ja Carin / Catharina 4 vuotta.
Syntyneitten luettelo: Vanhamäki, Matts Muinonen ja Magdalena Hongain,lapsi Zacharias kastettu 27.1.1728, samallakertaa kastettu Matin veljen Eskon ja Reetta Reinikaisen poika Påhl.

Matti perheineen muutti lampuodiksi Mikkelin Olkkolaan, jossa tytär Helga pääsi ripille v. 1732. Vanhin poika Påhl jäi sinne lampuodiksi, kun Matti muun perheen kanssa tuli takaisin loiseksi (husman) veljensä taloon (Vanhamäki 11, Pohjoiskangas)

Olkkolan omistivat 1726-35 Krig Commissarien Hans Hindrich Soldan ja Fru Elsa Marg. Tawastkierna.

Matti haudattiin 18.6.1738 kirkon alle (under kyrkan) nykyisen Kivisakastin yhteydessä olleen puukirkon alle. Uusi kirkko valmistui Maunukselan kankaalle nykyisen Kirkkopuiston kohdalle vuonna 1754 ja vasta 22 vuotta sen jälkeen pitäjänkokouksessa päätettiin hyljätty pyhäkkö tarjota huutokaupalla purettavaksi ja pois kuljetettavaksi. Samalla päätettiin kuulutuksella asianomaisille antaa kehoitus hoitaa kirkon purkamisessa lattian alta paljastuvat haudat niin, ettei niiden sisältö jäisi peitteettä, kauhuksi ihmisille ja saaliiksi villipedoille.
Puisen osan lunasti Pietilänlahden ratsutilan (nyk. Olkkolanniemen Leniuksen tilan) omistaja Johan Julenius 74 vanhalla Ruotsin riksillä.
Lue: MIKKELIN PITÄJÄN HISTORIA, ISBN 951-99384-2-7 sivu 303. Tästä Matista alkoi ns. Etelä Suomen Muinosten sukuhaara.
"

Voidaan ajatella, että on olemassa kolme sukuhaaraa Muinosia: Muinolan, Anttilan ja Etelä-Suomen Muinoset. Olen siis laskenut kahden veljeksen Eskon ja Martin jälkeläiset samaksi sukuhaaraksi, saman lähtökohdan takia, kun taas Matin jälkeläiset lähtivät varhaisessa vaiheessa omalle suunnalleen.

Edellä mainittu Matti on ns. Etelä-Suomen Muinosten kantaisä, hänen poikansa Sakari oli Savon Jalkaväkirykmentin sotilas (sotilasnimi Hurtig). Sakari muutti Vanhamäestä Mikkelin Ihastjärvelle. Tämän sukuhaaran tie kulki edelleen Mikkelin kirkonkylän, myöhemmin kaupungin kautta pääasiassa eteläisen Suomen alueelle, niin ja vielä Ruotsiin, Kanadaan ja USA:han ym. Heidän joukostaan löytyi aktiivisia henkilöitä, jotka aloittivat sukukokousperinteen alkaen Mikkelistä vuonna 1974.

Samaan sukuhaaraan kuuluva nuori nainen Martta Hiltunen s. 7.2.1894 Kuopiossa kuusi sukupolvea edellämainitun esi-isä Matin jälkeen päätti lähteä suureen maailmaan. Hänen äitinsä oli Ida Maria Muinonen s. 23.1.1864 Mikkelissä ja isä työnjohtaja Pekka (Pekanpoika) Hiltunen (s.16.4.1860 Nilsiässä).
Kuopion lääninhallitus oli myöntänyt passin 21.3.1912/nro 79 viideksi vuodeksi, kohdemaana Amerikka.

Martta Hiltunen

Martta lähti Hangosta 3.4. höyrylaiva Polariksella. Titaniciin Southamptonissa ja hän matkusti toisessa luokassa seuranaan Anna Hämäläinen ja tämän poika Wiljo. Nämä molemmat pelastuivat. Martta huolehti Annan matkalaukusta, eikä päässyt pelastusveneeseen. 
Martta Hiltunen hukkui 18 vuotiaana (15.4.1912), eikä hänen ruumistaan löydetty tai tunnistettu.

Kokoukset tähän mennessä: Mikkeli 1974, Kotka 1977, Heinävesi 1980, Lappeenranta 1983, Helsinki 1986, Raisio 1989, Mikkeli 1992, Hamina 1995, Helsinki 1998, Iniö 2002, Helsinki 2005, Halifax 2008 ja Mikkeli 2011. Jo Helsingin kokouksessa 2005 tehtiin päätös pitää vuoden 2011 sukukokous Mikkelissä ja kutsua kaikki Muinoset kokoon. Kokoukseen Konserttitalo Mikaelissa otti osaa n. 170 suvun jäsentä. Vuoden 2014 kokous pidettiin Helsingin ja Tallinnan välillä laivalla, 2017 kokous oli Helsingin Vuosaaressa Rantapuisto hotellissa.

Nykyiset Vanhamäen Muinolan ja Ylä-Tonnin asukkaat ovat Matin s. 1686 veljen Eskon s. 1690 jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Kolmannella veljellä Martilla s. 1696 oli 8 lasta. Vanhimman pojan Hannun perheelle (11 lasta) piti rakentaa uusi talo Hannola. Täältä perhe myöhemmin hajaantui moniin taloihin Vanhamäessä ja usealle muullekin kylälle, Vanhalaan, Pajulaan, Harjumaahan, Närvälään ja Pöyryn kylälle Hirvensalmelle.
Edellä mainittujen ja Anttilan Muinosten välille ei löydy sukulaisuutta ns. isälinjan kautta sinä aikana kun kirkonkirjoja on pidetty (n. 10 sukupolvea), mutta
DNA-koe osoitti, että lähin yhteinen esi-isä löytyy nykyajasta n. 15 sukupolvea taaksepäin
  

Mikkelin sukukokouksen yhteydessä 1992 Rouhialan koulun pihalle istutettu tammi voi  edelleen hyvin Muinosten tammi Mikkelin Emolassa

                                                          *****

Muinolassa 7.8.2011

Tämä edellisessä sukukokouksessa otettu kuva peittää 2014 kokouksessa jaetun  kirjasen kannet. Katsottavissa PDF-tiedostona: Muinoset2014.pdf

                                                          *****
                                                                                                      TAKAISIN